Meihin voi ottaa yhteyttä kuka tahansa häiriötä kokeva tai tilanteen yhteydessä vaikuttava taho, kuten asukkaat tai osakkaat, isännöitsijät, asumisneuvojat taloyhtiöiden hallitukset, viranomaiset ja asumisen parissa toimivien tahojen työntekijät.
Asumisrauhan keskuksen toiminnan avulla asuinympäristön turvallisuus, asumisrauha sekä hyvinvointi vahvistuvat ja konflikteja ennaltaehkäistään varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisemme vastakkainasettelun kärjistymistä konflikteiksi levittämällä sovitteluosaamista valtakunnallisesti.
Asumisrauha on laajempi käsite kuin vain hiljaisuus tai naapureiden väliset suhteet. Se koostuu useasta asiasta, jotka vaikuttavat asukkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen asuinyhteisössä. Asumisrauhalla kuvataan usein rauhallista ja harmonista asuinympäristöä, jossa asukkaat voivat elää ja toimia ilman häiriöitä tai konflikteja. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että jokaisella asukkaalla on oma näkemyksensä ja kokemuksensa asumisrauhasta.
Sovitteluprosessi tarkoittaa erillistapaamisia eli keskusteluja kunkin henkilön kanssa erikseen, näitä seuraavaa mahdollista yhteistapaamista sekä mahdollista sopimusta ja seurantaa. Sovittelijan tehtävä on tukea osapuolia kuulluksi tulemisessa ja ratkaisujen etsimisessä tilanteeseen.
Erillistapaamiset järjestetään usein asukkaan kotona tai muualla asukkaan toivomassa tilassa. Yhteistapaamiset järjestetään yhtiön kerhotilassa tai yhtiön jossakin toisessa tilassa, jonka yhtiö järjestää. Toisinaan tapaamistilana toimii jokin julkinen tila, esim. kirjasto.
Emme veloita sovittelupalvelusta. Neuvonta ja konsultointi puhelimitse on myös ilmaista. Palvelua tukee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).
Sovittelemme pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla sekä Turun seudulla. On mahdollista, että matkustamme myös muualle, jolloin veloitamme matkakulut.
Tapauksesta riippuen, sovittelua voidaan toteuttaa myös etäyhteyksin. Välineinä käytämme tietokonetta, tablettia tai puhelinta ja ohjelmina on mm. Teams, Zoom, Whatsapp.
Erillistapaamiset järjestetään henkilökohtaisesti kaikkien niiden henkilöiden kanssa, jotka sovittelija katsoo olevan osa tilannetta. Paikalla on pääsääntöisesti yksi henkilö tai pariskunta ja sovittelija. Sovittelija haluaa mm. kuulla mitä on tapahtunut, mitä ajattelee tilanteesta ja tapahtumista ja mitä toiveita on jatkon suhteen.
Tarjoamme veloituksetonta neuvontaa sekä konsultaatiota kaikissa asumiseen liittyvissä riitatilanteissa. Yhteydenotto meihin ei velvoita sovitteluprosessin käynnistämiseen. Konsultaatiossa sekä neuvonnassa tarkastellaan tilannetta eri näkökulmista ja pohditaan eri toimintavaihtoehtoja, mutta se ei tarkoita valmiiden ratkaisujen tarjoamista itse riitaan tai muiden käyttäytymiseen.
Vastaamme kaikkiin yhteydenottopyyntöihin noin kahden viikon kuluessa, jolloin informoimme sovitteluprosessin aikataulusta. Parhain tapa on lähettää tiedot yhteydenottolomakkeella. Tapaukset saadaan otettua käsittelyyn yleensä noin kuukauden sisällä. Välillä toiminnassamme on ruuhkaa.
Sovittelijat eivät edusta jotain erityistä tahoa tai henkilöä eivätkä ota kantaa osapuolten esittämiin asioihin. Sovittelun kautta ei voi ajaa omaa asiaansa yksipuolisesti. Emme tarjoa myöskään oikeudellista apua. Teemme työtä asumisrauhan eteen.
Osapuolella tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka kokevat olevansa osallisia tiettyyn riitatilanteeseen. Useimmiten osapuolia ovat asukkaat mutta joskus myös esim. kiinteistöyhtiön työntekijät, yhtiön hallituksen puheenjohtajat tai isännöitsijät.
Otamme ensin yhteyttä aloitteentekijään ja kysymme ketkä ovat muut henkilöt, joihin tilanne liittyy. Jos aloite tulee isännöitsijältä, kysymme heiltä, keneen tulisi ensin olla yhteydessä. Sillä, missä järjestyksessä kenellekin soitetaan, ei ole merkitystä, sillä sovittelija kartoittaa kaikkien osapuolten henkilökohtaista kokemusta erikseen. Keskustelut sovittelijan kanssa ovat aina myös luottamuksellisia.
Tukihenkilön voi halutessaan aina tuoda erillistapaamisiin ja joissakin tilanteissa, sikäli kun se kaikille osapuolille sopii, myös yhteistapaamiseen. Keskustelut ovat luottamuksellisia, johon myös tukihenkilön on silloin sitouduttava. Lähtökohtaisesti sovittelija haluaa tapaamisissa kuulla tilanteista itse asukkailta.
Mikäli on syntynyt sovinto, jostakin ollaan samaa mieltä tai jonkin asian osalta on lisääntynyt yhteisymmärrys, kirjoitetaan siitä osapuolten niin halutessa sopimus. Sopimukseen kirjataan millä tavalla ja kuinka pitkään sopimukseen kirjattua, useimmiten käyttäytymiseen liittyvää muutosta, seurataan. Seuranta voi sisältää erilliset puhelinkeskustelut osapuolten kanssa tai yhteisen seurantatapaamisen. Seurannan lopputuloksesta ilmoitetaan usein lyhyesti kiinteistöyhtiölle, mikäli he ovat aloitteentekijöitä tapauksessa.
Sovittelun käynnistämiseksi, tarvitsemme myös vastapuolen yhteystiedot ja suostumuksen sovitteluprosessiin. Mikäli yksityinen asukas ottaa suoraan meihin yhteyttä, pyydämme häntä selvittämään minkä niminen henkilö on ja missä asunnossa tämä asuu. Kokemuksemme mukaan sovitteluprosessi etenee sujuvammin mikäli naapuria on informoitu yhteydenotosta Asumisrauhan keskukseen. Kiinteistöyhtiön ollessa aloitteentekijänä, toivomme aina kaikkien yhteystiedot.
Mikäli asukas ei tiedä häiriön aiheuttajaa, pyydämme asukasta olemaan aktiivinen isännöitsijän suuntaan ja tiedottamaan tilanteesta. Isännöitsijää kannattaa tiedottaa naapuruussovittelun mahdollisuudesta, ellei palvelu ole heille tuttu. Aina ei tarvitse tietää häiriön aiheuttajaa, vaan tilannetta voidaan käsitellä laajemmissa asukastapaamisissa.
Naapuruussovittelussa edellytetään usein osapuolten tapaamista, sillä keskusteltaessa käyttäytymisen muutoksesta ja siihen liittyvistä toiveista, on se tehokkainta kohtaamisen kautta.
Talotoimikuntien ja hallitusten sisäiset riitatilanteet soveltuvat hyvin sovitteluun. Sovittelu toimii samalla tavalla, kuin jos kyse olisi kahdesta tai useammasta naapurista, eli käynnistymisvaiheessa osapuolia, tässä tapauksessa toimikunnan/hallituksen jäseniä, tavataan ensin erikseen ja kartoitetaan mitä näkemyseroja asioihin liittyy, jotka estävät tai haittaavat tarkoituksenmukaista toimintaa. Tämän jälkeen toimikunnan/hallituksen välillä, tai joidenkin sen jäsenten välillä, järjestetään yhteistapaaminen. Tapaukset, joissa asukkaat valittavat hallituksesta/ talotoimikunnasta, soveltuvat yhtälailla sovitteluun (katso myös kohta 27, 28).
Se, miten pitkään jokin konflikti on kestänyt tai mikä sen luonne on, ei estä sovittelumenettelyn käynnistämistä. Suosittelemme kysymään sovittelijoiltamme neuvoa matalalla kynnyksellä.
Ulkopuolinen sovittelija ei voi sanella miten ihmisten tulee käyttäytyä. Tämä johtuu yksinkertaisesti jo siitä syystä, että tilanteet ovat usein sana sanaa vastaan -tilanteita, eikä yksiselitteistä totuutta löydy. Toiseksi, emme sovittelussa usko yksisuuntaisen opastamisen tehokkuuteen. Sovittelussa kannustetaan osapuolia aitoon osallisuuteen, joka tukee ratkaisujen löytymistä ja niihin sitoutumista. Sovittelumenettely pohjaa restoratiiviseen oikeuteen.
Sovitteluprosessiin osallistuminen on vapaaehtoista ja sen voi halutessaan päättää missä vaiheessa tahansa. Ihmisiä ei voi pakottaa sopimaan tai tapaamaan. Me toki rohkaisemme, pohdimme hyötyjä ja yritämme motivoida.
Asumisrauhan keskus ei tarvitse mitään taustadokumentteja. Kiinteistöyhtiöiltä tulee usein lyhyt kuvaus tilanteesta ja yhteystiedot. Prosessille tarpeellinen tieto tulee esille keskusteluissa.
Mökkinaapuruus soveltuu myös toimenkuvaamme. Olemme sovitelleet siirtolapuutarhamökkien naapuruutta, yhteismökkien käyttöä sekä mökkitilanteita, joissa osapuolina on esimerkiksi ympärivuoden asuvat mökkiläiset ja kesäasukkaat.
Rikosilmoitus ei usein estä sovittelun käyttämistä. Tilanteita kuitenkin arvioidaan tapauskohtaisesti. Poliisille on hyvä ilmoittaa sovittelun käynnistymisestä ja varmistaa esimerkiksi onko poliisi ohjannut rikosaloitteen lakisääteiseen rikos- ja riita-asioiden sovitteluun. Tosinaan hoidamme juttuja yhteistyönä kyseisen tahon kanssa. Asumisrauhan keskuksella ei ole virallista lailla säädettyä suhdetta viranomaisiin, mutta yhteistoimintasuhteet ovat hyvät.
Joskus ilmapiiri koko talossa on huono esim. ihmiset eivät tervehdi toisiaan, taloyhtiön kokouksissa kinastellaan ja ilmoitusfoorumeilla keskustellaan kärkevästi. Tällöin, mikäli kiinteistöyhtiö tai kiinteistön johto puoltaa asiaa, voidaan käynnistää koko taloa koskeva sovitteluprosessi, ns. yhteisösovittelu.
Häiriötilanne tai kokemus voi olla lähes mikä vain. Usein on kyse äänistä, jostakin häiritseväksi koetusta käyttäytymisestä tai siitä miten joku on kokenut esimerkiksi jonkin viestittelyn. Keskeistä on osapuolten halukkuus käsitellä tilannetta sovittelun keinoin. Sovittelun käynnistämisvaiheessa selvitetään kaikkien osapuolten suostumus sovitteluun.
Toimintaan liittyvä tietosuojaseloste löytyy täältä.